Pöljältä Bemböleen

Kirjoitettu kuntavaaleihin keväällä 2021.

Olen 47-vuotias espoolainen maanmittausinsinööri. Elämä on tuonut Espoon Bemböleen kymmenen vuotta sitten. Puolisoni on Jorvin sairaalan kätilö. Olen syntynyt Siilinjärven Pöljän kylällä. Savolaisuus onkin iso osa minua. Kotonani arvostettiin työntekoa ja sivistystä. Asuimme lapsuuteni Siilinjärvellä ison Harjamäen sairaalan vieressä, jossa isäni toimi psykiatrian sairaanhoitajana. Kirjastotätiäitini kantoi kirkonkylän kirjaston kirjat meille luettavaksi ja siitä onkin minulle jäänyt lukuharrastus. Erityisesti historia on kiinnostuksen kohteena.

Espoo tuli minulle ensimmäisen kerran tutuksi 1990-luvun lopulla, kun opiskelin maanmittausta Otaniemessä. Asuin silloin Lauttasaaressa alivuokralaishuoneessa, mutta muistan kerran käyneeni Espoon keskuksessa. Tein Otaniemen ylioppilaskunnalle kaavaselvityksen, jonka taustatietoja piti tutkia kaupungin tonttitoimessa, joka silloin sijaitsi Espoon keskuksessa. Selvityksessä ehdotin kahden kerrostalon rakentamista teekkarikylään. Nyt vuosia myöhemmin on ollut hauska nähdä noiden talojen nousseen pystyyn.

Valmistumisvaiheessa työura vei Maanmittauslaitokselle Ylivieskaan ja myöhemmin Poriin, jossa tutustuin puolisooni.  Vuonna 2010 siirryin Maanmittauslaitoksella Pasilaan ja toimin nyt vastuualuepäällikkönä maaseudun maanomistukseen ja erilaisiin infrahankkeisiin liittyvien asioiden parissa. Pienen jahkailun jälkeen (asuimme hetken Käpylässä) asetuimme asumaan Bemböleen pääsiäisenä 2011.

Urheiluharrastuksista minulle läheisiä ovat pyöräily ja lenkkeily. Bodomjärven kierto tai Veikkolan lenkki maantiepyörällä on kesäisin minulla tavallinen hikilenkki. Olenpa joskus Lohjanjärvenkin kiertänyt polkupyörällä. Pyöräilytapahtuma Giro d’Espoo on viime vuosina ollut minulle pakollinen tapahtuma. Toivottavasti vielä tulevaisuudessa se päästään järjestämään. Puolisoni kanssa lenkkeilemme usein Oittaan ja Kauniaisten Kasavuoren maastossa. Forssan Suvi-iltaan olemme muutaman kerran osallistuneet puolimaratonin merkeissä.

Päätin tällä kertaa lähteä ehdolle, kun pyydettiin. Kaupungin asiat ovat kuitenkin tärkeitä asioita ja ne tulee hoitaa. Koen, että nykyisessä nettikiusaamisen ja valemedioiden ilmapiirissä on tilausta sivistykseen ja ihmisiin uskovaan päätöksentekoon.